Syväjoki

SYVÄJOKI ON PERHOKALASTAJAN ERÄMAINEN EKOKOSKIKOHDE

Syväjoen – Lietejoen vesistö alkaa lukuisista vaara-alueen lähteistä ja puroista. Koskikalastukseen sopivaa metsäjokea on noin 20 kilometriä. Vesistön näyttävin luontokohde ja mukava retkikohde on Syväjoessa oleva Komulan köngäs, joka on yli kymmenen metriä korkea kaksihaarainen vesiputous. Pienimuotoisen vesistön jokiluonnon arvosta kertoo se, että joista pyydettiin aikoinaan merilohia ja jokihelmisimpukoita ja se, että vesistössä on edelleen luonnovaraisesti lisääntyvä taimenkanta. Syväjoki on perhokalastus- ja ekokalastusaluetta, kun taas Lietejoki on istutuksin hoidettua viehekalastusaluetta. Joet ovat eri kalastuslupa-alueita.

Syväjoki

EKOKALASTUSKOHDE

Syväjoki on yksi Kainuun luonnonkalaston elvytyskohteista. Kalastus on sallittu vain väkäsettömillä perhoilla ja ekokalastussäännöillä.

Syväjoen Komulankönkäälle on Ukkohallan matkailukeskuksesta selkeät opasteet. Muuten Syväjoki virtaa metsän keskellä ja kalapaikoille on pikku patikointi. Syväjoen tie kulkee joen länsipuolella sen suuntaisesti. Tien varrella on opasteita joelle, mutta varsinaisia polkuja ei ole. Retkeilemällä voi patikoida joen itäpuolella kulkevaa Kokkoharjun polkua Komulan könkäältä Vorlokin tielle. Syväjoen ekokalastusalue yltää Komulankönkäältä aina Lietejokeen saakka. Alueen pituus on 7 kilometriä ja leveyttä koskilla on alle 10 metriä. Komulankönkään suvanto on rauhoitusalue, jossa kalastus on kokonaan kielletty. Kosket ja virtaavat suvannot vuorottelevat tasaisin välein koko joen mitalta. Kalapaikkoja eivät ole ainoastaan kosket, vaan kookkaampia kaloja tavoittaa usein paremmin virtaavista suvannoista. Syväjoen virtaavat suvannot ja nivat ovat mainioita pintaperhovesiä. Syväjoki on pääasiassa hiekka- tai sorapohjainen, joten heittopaikkaa voi hakea kahlaamalla ja joki on helppo ylittää kahlaamalla lähes mistä vaan. Vaara-alueen joki on oikukas veden vaihteluille ja perhokalastus on parhaimmillaan kun vettä ei ole liikaa.

Kalasto ja hoito

Syväjolla on hyvät mahdollisuudet tavoittaa perholla komeita harjuksia. Taimen on harjusta harvinaisempi, mutta joessa asuu paikallisia tonkoja (jokitaimenia) ja perhoon saattaa tarttua myös vaellustaimen.  Joen merkittävin hoito on kalastuksen säätely niin, että kalastajat lähes poikkeuksetta vapauttavat kaikki saaliskalat. Ekokalastussäännöillä taimenille ja harjuksille annetaan hyvä mahdollisuus kasvaa ja lisääntyä luonnonmukaisesti. Joen koskiin on myös kunnostettu kutualueita ja muutamia sivupuroja ja niiden valuma-alueita on kunnostettu.  Osakaskunta on rauhoittanut jokeen laskevat purot lisääntymis- ja poikasalueiksi. Syväjoella on emokalaston ja poikasien suojelemiseksi tehostettu kalastuksenvalvonta. Kalastuksenvalvonnassa käytetään tallentavaa kameravalvontaa.

Vesistön todellinen aarre on kainuulainen "tonko" eli alkuperäinen, paikallinen joessa ja puroissa elävä taimen. Sen villin kannan elvyttämiseksi Syväjoella tutkitaan ja kehitetään sekä kalastusta että kalastuksen hoitotapoja. Tutkimus ja kehitystyön samanaikaisena tavoitteena on elvyttää Kainuun vaelluskalaston luonnollista lisääntymistä. Lietejoen - Syväjoen vesistö oli ennen voimalaitoksia Oulujärven vaellustaimenen sekä lohen tärkeä lisääntymisalue. Pitkän tähtäimen  visiona on rakentaa kunnon kalatiet Emäjokeen ja palauttaa vaelluskalat. Syväjoen kehittämiseksi on joella käytössä telemetrialaitteita ja joessa on myös tutkimuskaloja, joiden vatsaontelossa on telemetriatunnistimia. Tutkimuskalat ja kulkuesteet eivät kuitenkaan haittaa tai rajoita catch&release kalastusta.